Viime aikoihin asti sanottiin "joko liiketoiminta tai ihmiset". Nyt on aika luopua tällaisesta ajattelusta ja tehdä selväksi, että liiketoiminta on ihmisiä. Masennus on vakava mielenterveyden häiriö, jolle on ominaista surullisuuden tunne, mielenkiinnon menetys, väsymys sekä keskittymis- ja uniongelmat. Siihen liittyy usein myös toivottomuuden tunteita ja itsemurha-ajatuksia. Masennus voi vaikuttaa keneen tahansa ikään tai sosiaaliseen asemaan katsomatta. Sen yleisyys työpaikoilla on kiistaton, ja se on vakava haaste sekä työntekijöille että henkilökunnalle. Masennus voi johtaa tuottavuuden vähenemiseen, työuupumukseen, lisääntyneisiin poissaoloihin ja vaikeuksiin suhteissa työtovereihin.
Sisällysluettelo
- Masennus ja työympäristö: miten mielenterveys voi vaikuttaa työelämään?
- Masennusoireet työpaikalla: miten tunnistaa masennustilat kollegassa?
- Yleiskatsaus työntekijän oikeuksiin, jotka suojaavat häntä masennukseen liittyvältä syrjinnältä.
- Masennus työssä: miten masennuksesta kärsivät työssäkäyvät voivat paremmin?
Masennus ja työympäristö: miten mielenterveys voi vaikuttaa työelämään?
Masennuksen kanssa kamppailevilla ihmisillä on usein vaikeuksia suoriutua päivittäisistä tehtävistä, mikä voi johtaa tuottavuuden vähenemiseen ja ongelmiin määräaikojen noudattamisessa. Lisäksi masennuksen kehittyminen voi johtaa lisääntyneisiin poissaoloihin ja poissaoloihin töistä - jolloin myös pomosta tulee ongelma.
2000-luvulla on tärkeää tarkastella tiimiä yhteisönä eikä yksilöinä, jotka eivät ole millään tavalla yhteydessä toisiinsa. Aikapaineessa ja kilpailuympäristössä on tärkeää ymmärtää, että ihmiset suoriutuvat paremmin, kun he ovat tyytyväisiä. Pandemian jälkeen tietoisuus terveellisen ympäristön edistämisestä ja työntekijöiden tukemisesta masennuksesta selviytymisessä on lisääntynyt.
Masennusoireet työpaikalla: miten tunnistaa masennustilat kollegassa?
Työtovereiden masennustilojen tunnistaminen on tärkeää sekä asianomaisen henkilön että esimiehen tai henkilöstöosaston näkökulmasta. Emme missään nimessä suosittele kenellekään työntekijän itsediagnoosia, eikä niin pitäisi missään nimessä tehdä, koska kyseessä on erittäin arkaluonteinen alue. On kuitenkin olemassa muutamia merkkejä, jotka voivat auttaa tunnistamaan mahdolliset masennusongelmat tiimissä.
Ensinnäkin on syytä huomioida muutokset käyttäytymisessä, kuten vetäytyminen, liiallinen viivyttely työssä, tuottavuuden väheneminen tai jatkuvat valitukset väsymyksestä.
Toiseksi on syytä huomioida, jos työtoveri välttää sosiaalista kanssakäymistä, hänellä on vaikeuksia saada kontaktia tai hän osoittaa aggressiivisuutta ilman näkyvää syytä.
Kolmanneksi kuuntele henkilökohtaisia ongelmia koskevia kommentteja, erityisesti jos ne liittyvät vaikeuksiin perhe- tai ihmissuhteissa. Kannattaa olla herkkä näille signaaleille, mutta muista, että toisten masennuksen tunnistaminen on arkaluonteinen tehtävä ja että on noudatettava täyttä kunnioitusta ja hienotunteisuutta. Vastuullisen esimiehen, joka haluaa pitää tiiminsä parhaassa mahdollisessa kunnossa, tulisi tehdä kaikkensa huolehtiakseen suojattinsa mielenterveydestä.
Psyykkisesti huonovointisen työntekijän lähettäminen sairauslomalle tai etätyöhön ei ole ratkaisu. Ensisijaisesti on luotava miellyttävä ympäristö, jotta työstressi voidaan minimoida ja motivoida työntekijää suoriutumaan työtehtävistään.
Yleiskatsaus työntekijän oikeuksiin, jotka suojaavat häntä masennukseen liittyvältä syrjinnältä.
Työntekijöiden oikeuksien suojeleminen masennukseen liittyvältä syrjinnältä on keskeinen tekijä tasa-arvoisen kohtelun varmistamisessa työpaikalla. Sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla on useita lakeja, jotka suojelevat työntekijöitä tämäntyyppiseltä syrjinnältä.
Kansainvälisellä tasolla Kansainvälisen työjärjestön yleissopimuksessa 111 käsitellään syrjinnän poistamista työstä ja työllisyydestä. Tämän yleissopimuksen mukaan syrjintää ei saisi tapahtua työntekijän masennuksen perusteella.
Euroopassa Euroopan unionin direktiivissä 2000/78/EY kielletään vammaisuuteen perustuva syrjintä - myös masennukseen liittyvä syrjintä. Monilla Euroopan mailla on myös oma kansallinen lainsäädäntönsä tästä asiasta.
Jos työntekijän oikeutta suojautua masennukseen liittyvältä syrjinnältä loukataan, hän voi puolustautua eri tavoin.
- Työnantajan haastattelu: Aluksi kannattaa yrittää ratkaista asia sisäisesti. Keskustelu työnantajan tai henkilöstöhallinnon henkilöstön kanssa voi auttaa selvittämään tilannetta ja löytämään ratkaisun ongelmaan.
- Käytettävissä olevien sisäisten menettelyjen käyttö: joissakin tapauksissa työpaikalla voi olla riidanratkaisumenettelyjä tai -mekanismeja, joita kannattaa käyttää asian ratkaisemiseksi.
- Asianajajan kuuleminen: Jos sisäisesti ei päästä tyydyttävään ratkaisuun, kannattaa kääntyä työoikeuksiin erikoistuneen asianajajan puoleen. Tällainen ammattilainen voi auttaa sinua ymmärtämään, onko työoikeuksiasi loukattu ja mitkä ovat mahdollisia jatkotoimia.
- Ilmoitus asianomaisille viranomaisille: Maasta ja lainkäyttöalueesta riippuen on olemassa virastoja ja elimiä, jotka vastaavat tasa-arvo- ja työelämän oikeuksia koskevan lainsäädännön täytäntöönpanosta. Voit ilmoittaa oikeuksien loukkauksista tällaisille elimille.
- Oikeudenkäynnin harkitseminen: Jos työntekijän oikeuksien loukkaus on vakava eikä sitä voida ratkaista muilla keinoin, voit harkita oikeudenkäynnin nostamista työnantajaa vastaan.
Masennus työssä: miten masennuksesta kärsivät työssäkäyvät voivat paremmin?
Huolimatta siitä, että asenteet masentuneita työntekijöitä kohtaan ovat muuttuneet ja heidän tarpeitaan on otettu paremmin huomioon, tämä ongelma ontuu edelleen Puolassa. Työolot jättävät usein paljon toivomisen varaa, minkä vuoksi työntekijöiden on haettava apua itse ilman, että he kertovat esimiehelleen tilastaan. Jotta yritystodellisuus ei olisi niin pahaenteinen, kannattaa turvautua ulkoisiin apukeinoihin.
- Terapia: Psykologinen terapia, kuten kognitiivinen käyttäytymisterapia tai ihmissuhdeterapia, voi auttaa selviytymään masennuksesta. Oikeanlainen ammattilainen ymmärtää ja muuttaa masennuksesta kärsivien ihmisten negatiivisia ajatuksia ja käyttäytymistä.
- Lääkkeet: Joissakin tapauksissa masennuksen hoito voi perustua masennuslääkkeisiin. Kannattaa kääntyä psykiatrin puoleen, joka voi arvioida, onko lääkehoito aiheellista.
Mitä masennukseen ilman reseptiä? Usein ihmiset, jotka hakevat apua ilman lääkärin osallistumista, valitsevat erityisiä masennusvalmisteet kuten bpc-157, semax, noopept tai selank. Peptideillä ja synteettisillä yhdisteillä on vaikutuksia, jotka voivat vähentää masennuksen kielteisiä vaikutuksia - ilman sivuvaikutuksia. Tämä erottaa ne psykotrooppisista lääkkeistä. Ennen kuin päätät - mitä peptidiä käytän - on tärkeää tutkia huolellisesti kyseisen esiosan vaikutukset. Usein aineet annetaan lihakseen - mikä on myös tärkeää pitää mielessä. Lisäksi on tärkeää käyttää tarpeisiisi sopivaa ainetta, sillä kullakin on erilainen vaikutus ja se tukee kehon eri alueita.